Työskennellessäni hoitajana minulla oli tapana kysyä vastaanotolla käyneiltä äideiltä, millainen olisi heidän täydellinen päivänsä? Törmäsin tähän harjoitukseen opiskellessani lyhytterapeutiksi ja siitä tuli myös oma lempiharjoitukseni, jota aika ajoin pysähdyn edelleen pohtimaan. Millainen on täydellinen päivä, jos mikään ei minua estäisi? Eli unohtaen kaikki arjen vastuut ja velvollisuudet, aikaan, rahaan tai muuhun sellaiseen liittyvät rajoitteet. Mitä tekisin. Mihin käyttäisin aikani. Kenen kanssa.
Usein äitien vastaukset olivat hyvin tavallisia: pitkät ja ehjät yöunet, rauhallinen aamiainen, liikuntaa, aikaa luonnossa, ystävien tapaamista ja hyvää ruokaa ja juomaa. Välillä perheen kanssa, välillä ilman. Joskus yö hotellissa päivän päätteeksi, joskus ei. Samaa kaavaa on omakin täydellinen päiväni noudattanut vuodesta toiseen. Vaikka mikään ei meitä estäisi, meille täydellinen päivä on usein hyvin yksinkertaisia elämän iloja: Aikaa. Kiireettömyyttä. Läsnäoloa.
MIKÄ MEITÄ ESTÄÄ?
Seuraava kysymkseni oli usein: Mikä estää sinua toteuttamasta tällaista päivää? Yleensä mitään erityistä syytä ei ole. Ei itsellänikään. Oma aika vaan jää kaikessa arjen tohinassa unohduksiin tai korkeintaan ajatuksen tasolle: joskus sitten. Toki on tilanteita, jolloin vaikka lastenhoitoavun saaminen on vaikeaa, sukulaiset kaukana tai tukiverkostoa ei vain yksinkertaisesti ole. Silloin täydellisen päivän järjestäminen vaatii vähän enemmän järjestelyä.
Nykyisin minun olisi helppoa järjestää itselleni täydellinen päivä, kun lapset ovat jo isoja. Silti siihen tulee “ryhdyttyä” harvoin. Jokin kumma sisäinen velvollisuudentuntoko estää vai mikä lie. Mun täydelliseen päivään kuuluisi edelleen pitkät yöunet, rauhallinen aamu ja runsas brunssi, liikuntaa ulkona luonnossa, jokin kulttuurielämys ja hyvää ruokaa joko omien aikuisten lasten kanssa tai ystävien kanssa. Välillä itse ruokaa valmistaen, välillä valmiiseen pöytään mennen. Ja koko päivä ilman puhelinta ja etenkin somea. Ei luulisi olevan vaikaa toteuttaa 😊
Olen vuosien varrella kovasti pohtinut, millä tavalla voisin auttaa äitejä jaksamaan. Väsyneet äidit kun ovat sydämen asiani. Suurperheen äitinä tiedän, miten helposti sitä voi arkeen hukkua ja unohtaa itsensä. Olen monesti sanonutkin, että toivon, että minulla olisi ollut tämä ymmärrys itsestäni, rajoistani ja jaksamisestani jo kauan sitten ja olisin ehkä osannut toimia äitinä toisin.
Millainen olisi sinun täydellinen päiväsi? Ja mikä estää sinua toteuttamasta sitä?
P.S. Syksyllä aloitan jälleen Naisten kuvauspäivät yhdessä stylisti-tyttäreni Pinjan kanssa. Päivät ovat ennenkaikkea kepeyttä ja iloa täynnä ystävysten tai vaikkapa suvun naisten kesken. Lisäksi saat pukeutumisvinkkejä ja stailausapua vaatekaappiin sekä Upea sinä -minikuvauksen. Jos tämä kuulostaa täydelliseltä, kannattaa pysyä kuulolla somen puolella tai tilata uutiskirje ❤️
